Xaayi :
Sooninkara sangi (yaaxarankoyiye xoore (Festival International Soninké), Xaayi sappa, a yinmankaaxun ga wa Muusa Jaaguraagan maxa, ayiwa a do i jaman da meɲiye ɲa “Chambre des Commerces” noxon di. Ken mewalle maanan ɲi na soro sugandi soro beenu ga wa riini sigi ti deemandi kaayintinun taaxandinden ŋa do hankamankunda, a do Sooninkara debun su di. Ken ŋa, bataaxe gabe gabe xoni dabari, n’i taaxandi jaman ŋa. Ken halle, masala ɲa Xaayi gan xawa danben do naamen sange (théâtre) be koyini Sooninkara su yi ke koota xoore yi. Ken ŋa, soro beenu siginten ga wa ti ken gollen ŋa, i do gollun xoni wa me yi.
Bamako xa sappa, Mahamaadu Hame Siise ga ni a yinmanken ŋa, ikun xa da meɲiye ɲa koye ke di FISO gollun kanma. Ken noxo di, bito ku sikki di masalanŋen gan xawa masalankittu beenu kanma, i da kun koyi jaman ŋa. Kun masalanu di, masalan wa riini ɲa, Xotoyu beenu ga wa Sooninkaxannen kanma, Tunkan taaxumoxo, Siinun wa riini wuru, Geserun do jaarun xa wa riini wari beran di, Jaben do Siinun sigira Sooninkara di, Saafariye, kun do i meenu…
Yinmanken d’a koyi ti koyi danginte ke di, i daga bugu jamaanen minisirinu yogonu yi, xoyi Danben do naamen minisiri, Gemundindaanan minisiri, Tuŋarankon minisiri, kun do i meenu…Ken halle, i kiɲi soro xooru yogonu xa yi, xoyi Muusa Maara (Pariti Yelema yinmanke), Cebille Daraame (Pariti Parena yinmanke), kuttun xa wa riini ɲa kootanu beenu rinten ga ni. Kun xa dangi halle, i da deemandi kaayitinun (quêtes) kiɲandi ku beenu nda i ga nan xawa, xoyi Baxoore Silla, Bakari Tanja, Yokka Bernard Sawaane, kun do i meenu… Ken ŋa, yinmanken d’a koyi nan ti i do gollun kuttun wa me yi.
Kaho be siginten ga wa ti dinman yillayen gajaŋen ŋa (Alliance globale sur le changement climatique ), a d’i siinon karagi gollu ɲaŋanton gansi koye ke di. Siino karagi di, i da tanjikke do ɲeru me wujjine yitte lelu Xaayi do Seegu, a do Mopiti marann di. I da kame me wujjine xa me yitte bagandi. Kun gollu di, Seefan miliyonu sikki me yan bugu nan ro gollun di. Ken ŋa, i da kun gollu da maranu ku yaxarun deema ti naaxongollun do i meenu yi.
Boron xoore:
Jamaanen dipiteenun gemuxanne di na xasu xerexerento sikki (Sanwiye-Fewiriye-Marisinxaso) sugandi, xasu beenu di, a ma ɲamari jamaananlenme su na hi dabari ke be ga wa jaman kappa me yi bera baane di, kappe be di kasaara ga ra wa ɲaana a dinman ŋa. Baawo jamaanen ma muro hana, a ga alihaara be di a sankunte nta sere su yi, jamaanen xonnun wa do dingira gabe yi.