Xaayi :
Sooninkara sangi (yaaxarankoyiye xoore (Festival International Soninké), Xaayi sappa, a yinmankaaxun ga wa Muusa Jaaguraagan maxa, ayiwa a do i jaman da meɲiye ɲa “Chambre des Commerces” noxon di. Ken mewalle maanan ɲi na soro sugandi soro beenu ga wa riini sigi ti deemandi kaayintinun taaxandinden ŋa do hankamankunda, a do Sooninkara debun su di. Ken ŋa, bataaxe gabe gabe xoni dabari, n’i taaxandi jaman ŋa. Ken halle, masala ɲa Xaayi gan xawa danben do naamen sange (théâtre) be koyini Sooninkara su yi ke koota xoore yi. Ken ŋa, soro beenu siginten ga wa ti ken gollen ŋa, i do gollun xoni wa me yi.
Bamako xa sappa, Mahamaadu Hame Siise ga ni a yinmanken ŋa, ikun xa da meɲiye ɲa koye ke di FISO gollun kanma. Ken noxo di, bito ku sikki di masalanŋen gan xawa masalankittu beenu kanma, i da kun koyi jaman ŋa. Kun masalanu di, masalan wa riini ɲa, Xotoyu beenu ga wa Sooninkaxannen kanma, Tunkan taaxumoxo, Siinun wa riini wuru, Geserun do jaarun xa wa riini wari beran di, Jaben do Siinun sigira Sooninkara di, Saafariye, kun do i meenu…
Yinmanken d’a koyi ti koyi danginte ke di, i daga bugu jamaanen minisirinu yogonu yi, xoyi Danben do naamen minisiri, Gemundindaanan minisiri, Tuŋarankon minisiri, kun do i meenu…Ken halle, i kiɲi soro xooru yogonu xa yi, xoyi Muusa Maara (Pariti Yelema yinmanke), Cebille Daraame (Pariti Parena yinmanke), kuttun xa wa riini ɲa kootanu beenu rinten ga ni. Kun xa dangi halle, i da deemandi kaayitinun (quêtes) kiɲandi ku beenu nda i ga nan xawa, xoyi Baxoore Silla, Bakari Tanja, Yokka Bernard Sawaane, kun do i meenu… Ken ŋa, yinmanken d’a koyi nan ti i do gollun kuttun wa me yi.
Kaho be siginten ga wa ti dinman yillayen gajaŋen ŋa (Alliance globale sur le changement climatique ), a d’i siinon karagi gollu ɲaŋanton gansi koye ke di. Siino karagi di, i da tanjikke do ɲeru me wujjine yitte lelu Xaayi do Seegu, a do Mopiti marann di. I da kame me wujjine xa me yitte bagandi. Kun gollu di, Seefan miliyonu sikki me yan bugu nan ro gollun di. Ken ŋa, i da kun gollu da maranu ku yaxarun deema ti naaxongollun do i meenu yi.
Boron xoore:
Jamaanen dipiteenun gemuxanne di na xasu xerexerento sikki (Sanwiye-Fewiriye-Marisinxaso) sugandi, xasu beenu di, a ma ɲamari jamaananlenme su na hi dabari ke be ga wa jaman kappa me yi bera baane di, kappe be di kasaara ga ra wa ɲaana a dinman ŋa. Baawo jamaanen ma muro hana, a ga alihaara be di a sankunte nta sere su yi, jamaanen xonnun wa do dingira gabe yi.
Ɲooro:
Koye ke di, Ɲooro sandarameenun d’i kitten saxu sinmijura bure (cannabis)kanma, a kilo haqen ga wa genme kamo ɲeri me yi. Ken sinmijura dagante ɲi katta #Bamako. Ken ga wari sere be maxa, a kaman bakka Marokku jamaanen ya di. Ken ŋa, yugo ke wa hankaman soron kitten di.
Siine 2016 ke bire waagande hankamaanun do me naxa
Ku haayi xibaaru beenu in ga d’i sagara yirigi ke bire waaganden di:
Baaba Hakiimu Hayidara (Jamaanen gemundindaana) ga da digaamen wutu, a da kuuɲinden do maamanden wara katta IBK n’a saxu a ɲangollu dabarinton kanma gelli a na ɲa yinmanken ŋa. A sehe gemuxandaren kanma, kitti battun ga ro a di Menxason do Suwenxason di, siine 2015. Kun gemuxannu wa riini ɲa sababu yi na jamaanen bugu ke hitina di, hitina be ga ɲi jamaanen kalli. IBK xa d’a kuuɲi n’a maama ti ɲangollu dabarinton ŋa katta jamaanen ŋa, a ti sere be nda golle be dabari, o n’a tu a kaman da n’a kuuɲi moxosiri.
Usumaani Taraware (genmen do jamun minisiri) xa ga da digaamen wutu, a joŋe ken me kuuɲinde ya yi katta IBK ŋa. IBK d’a ko a da ti i haajun ga na yi dare ho wo ho a ga ra w’i deemana i gollen ɲaŋi moxosiren ŋa, a n’i tuwindi ti a yi.
Xaaxon siron, o jikken w’a di ti kitayen wa ɲaana, nan yige nan hugu xa wa riini kite, nxa soxaanon jabaren nan maxa ɲa i maxa xahun ŋa, jamaanen n’i deema ti ken ŋa. Ikun dinman ŋa, diinan di, gaɲa ma wutu i xanne maxa. Lemunun xa ga da tanxoodakatte be waalen wutu, a d’i kuuɲi nan saage a mundunu hankamaanun maxa i na i haqiren toxo lemunun di. Ke be xa ga ni julaaxun ŋa, a d’a mundu i maxa i na julaaxun dabari ti tonŋun ŋa, i na naxahaanun xecce ti moxosiren ŋa. koroosiden nan xawa ɲaana katta xaranŋundi xabilanun su yi, a do ŋuɲen xibaaren jamaanen di. Seru xasun ɲi a konni nan ti tuuren dinkan ni, nxa an nda xurusi nan saada, beesu w’i xallen wuttu, ken ŋa jamaanen ni huruban ya yi, beesu nan xawa i haqiren toxo a di. Sere be xa nda kara do jamaanen batte, an kara a ma do an haaba da. Jamaanen haajun wa duwaawunun ŋa, ken halle dinma ri sere su ra ma ɲi xenqene siri Bamako noxon di. Siina kurunban ga na ri, sokki kurunban yan huntini, ken ŋa o n’o duudoxoto do sokki kurunban ŋa. Maxa sikka an golliɲan kappallenmon di, baawo hankan na jaman ya di. Hari na jamaanen deemana!
Mahamuudu Dikko (Silameenun yinmanke) :
Daaru o ɲi tanpiyen di, nxa lenki Alla da o deema ma kitti battun ga ri ro gemuxandare di, Alla ga na ken deŋene kaane! Soro beenu ga bugu na jaman toora ti i ɲangollun ŋa, ken digi oku Silameenun ŋa baawo i da oku diinan ya katu, n’a toxo oku diinan heti ken ŋa, hinnayen diinan ya ni, ken ra nta ɲaana xennaanan diina yi. Nxa ku hitinaanu kaane ra na taaxunu kan moxo, ken ni nan saage katta Alla yi. Oku jamaanen haajun wa me kappen ŋa ti ŋanniyu sirun ŋa. Beesu nan xawa i noxon xurandini katta Alla yi, katta kappallenmon ŋa, ken halle na hadamarenmun sikkan toxo me di, genme xoten ya ni. Oku Silameenu w’o du tirindini minisirinka be ga sigi ti diinan do danben xibaaren ŋa, a maanan ga ni ke be yi, baawo gelli a na taaxu, ikun do i sere ho wo ho ma taaxu nan sehe, ken ŋa ikun nt’a tu o gollun ga ni ke be yi. Ken ŋa, i w’a munda i do ken golliranka soron nan taaxu na me sehellenmaaxu. Hari kasara bure be ga da Silameenun kita Makka jamaanen di, gelli ken ŋa ma lenki koota ke yi, ikun do sere su ma masala a kanma, i gan xawa golle ɲaana a me nan maxa o jamaanen kita. Dikko lagari a konni nan ti Allansere yogo ti, “tooɲonden ga na huumu jamaanen di nan dangi xaqen di, hari kun jamaananlenmo nan maxa salli.”
Dikko ga da digaamen wara, Monseigneur Jean Zerbo (Kerecceenun yinmanke) d’a wutu ti kuuɲinden do maamanden ŋa. A ti, o saarana xoorun ga da xeyi be toxo o maxa yere, o xa nan golli na ken xeyi topoto moxosiri o renmun kaane. Hari n’o deema na hitina ke bagandi o jamaanen di. Munguye ra nta ɲaana soro ku beenu yonkin ga raga i ya gelli yigera Radison do Byblos, Tonbokutu, kun do i meenu, hari na hinne i ya! Menxason 15 a do Suwenxason 20 ro jamaanen taarixun di, kun ga gemu koota be kitti battun ga ro gemuxandaren di. Ebolan watten ga ɲame bakka jamaanen di moxo be, yeli Alla ga n’o deema na jinmullen juxu hitina ke kanma. Tuŋaranko beenu ga toxo geeji di, hari na hinne i ya, ku beenu xa ga kati nan dangi gelli jamaanen xanuyen gan toxo i di. Ken ŋa, xaranŋundi ɲanmoxo sire nan xawa ɲaana jamaananlenmon da ma ho na bugu saafariyen masibon buren ŋa o jamaanen di.
Diije Dakuwo (sorodaasinun yinmanke xoore) ti, xonnun ga bugu dingira su di, jamaanen sorodaasinun giri nan sigi n’i sigiran haga. Gollu xooru xoyi “opération Mali ba”, ikun d’i sigiran xa haga nuqu gabe di. Siinu hilli ke di, xaranŋunden xa ɲa sorodaasi gabe da.
Ibk ti : Sorodaasinun yinmankon nan koroosinden dabari ti moxo siren ŋa. Ho wo ho ya ga wa genme jamaanen kuranlenmon moxosironden ŋa katta hitina ke yi, hankan wa riini sigi ti ken ŋa, baawo i taaxu maanan ni ken yogo ya yi. Axa ga d’a wari in ga ti siine 2014 ni yurugu-yurugun gajanŋen ya yi, ken heti nan ti a wa riini ɲame ken siine baane di, nxa ken ni joppayen ya yi, a gajanŋen wa toqo duuda, baawo watte ke ma jonŋe lenki o jamaanen di. Yinmanken saage tini : “ ke be ga ni sahandi daru ku beenu golliranka su ga wa bagandini nan hatanpansiye kini i golli sirun do i golli burun do i xotoyun kanma, kun daru nta tonŋun konni, ken ŋa in do Maalin renmun su wa saagene dagana jamaanen nuqun su di nan segesegendi i kanma.”
Tonbokutu :
Xonnun da jamaane Siwiisi yaxare #BéatriceStockly boosi n’a raga, nxa xibaare ma kite soro beenu ga da boosinde ke dabari. Ke haayi yaxare ke ta hillandin ya yi xonnun ga w’a ragana.
Oteeli Radison:
Karinde be ga ɲa ken Oteeli xoori haranpare di Desanburunxaso danginte ke di, ayiwa, kiitinkan yinmanke xooren d’a gansi ti xibaare tana kite xonnu beenu ga da karinden dabari, ken ni ti xonnan sappa be ga ni Almourabitoun, a yinmanken ga ni Moctar Bel Moctar, i bataaxe sahante yogo wari, ke be di i ga d’a saha arabinxannen di ti i w’a munda i n’i kappallenmo hilli bagandi kutuŋun ŋa Niseeriya do Muritaane jamaanun di.
Jamangume Ibirihiima Buubakari Keyita, a do Modibo Keyita d’i misiri kurunbanun toxonun gansi :
Sariya N°2O16 -0022 / P-RM, Sanwiyenxason 15, siine 2016, sariya be ga wa wurunu minisirun sugandinden kanma.
1- Medeemanden do Kinbakkan yiriwanden minisiri
Hamadu Konaate
2-Maranun do dagakaanen minisiri
Abudululaayi Idirisa Mayiga
3-Maalin do halle jamaanun kappallenmaaaxun jiiden minisiri
Abudulaayi Joppu
4-Tanganden do sorodaasi xasun minisiri
Ceema Ibeeri Kulibaali
5-Jamaananlenmon tangande, a do koroosinden minisiri
Salifu Taraware
6-Jamaanen maranun dagakaane minisiri
Mohameedi Agi Erlafi
7-Kiitikutten do jamaananlenmon haqun minisiri
Aminaata Malle
8-Kitayen (naabure) do yiriwayen minisiri
Buubu Siise
9-Gemundindaanan minisiri
Zahabi Uldi Siidi Mohameedi
10-Maalin tuŋarankon minisiri
Abudurahamaani Silla
11-Soxen minisiri
Kasumu Denno (kurunba)
12-Ŋuɲen xibaaren minisiri
Mohameedi Ali Baccili
13-Maranun do Senuye, a do dagakaanen minisri
Usumaani Kone
14-Naaburin marayen do ɲexi marayen minisiri
Nango Danbele (kurunba)
15-Kanŋen do luuluyen do mexen minisiri
Sekki Seyidu Ahamadi Jaawara
16-Xaralla xoorun (Iniwersitte) minisiri
Muntaga Talli
17-Jamaanen xaranŋen minisiri
Kenekuwu Bartelemi Togo
18-Xibaarun gansindaanan minisiri
Coggeli Kokalla Mayiga
19-Julaaxun do i yiriwayen minisiri
Abudulu Kariimu Konaate
20-Debi xoorun dabarindinmoxon minisiri
Daramaani Danbele
21-Dugolliɲaŋaanon yiriwayen minisiri
Koninba Sidibe (Kurunba)
22-Fonnanqaaxun gollinfin do i yiriwayen minisiri
Mahamaani Baabi
23-Wuruhonun do killun yiriwayen minisiri
Mahamadu Haciimun Kumaare
24-Yonkishan do laabanden minisiri
Maari Madelene Togo
25-Xurayen do Jin minisiri
Mamadu Farankali Keyita
26-Mehirinde, golliranun do me naxa kappallenmaaxun jiidinden minisiri
Rakki Talla
27-Mundinden minisiri
Aseetu Fune Samake (kurunba)
28-Maran dabarinden do jaman minisiri
Sanbeli Bana Jallo
29-Yaxaren do leminen do kan minisiri
Umu Ba
30-Naamen do danben minisiri
Ramatulaayi Jallo
31-Diinan xibaarun minisiri
Ceerno Amaadu Umaaru Haasi Jallo
32-Fataxayanden minisiri
Useeni Amiyon Gindo
Xaayi, Sanwiyenxason 16, Siine 2016
Sahandaana : Banjugu S. Daraame, Xaayi (Maali)